maanantai, 2. heinäkuu 2012

Kansanjuhlaa

 Taas on pari viikkoa vierähtänyt edellisestä kirjoituksesta ja taas on ehtinyt tapahtuun sitä sun tätä.

 

Viime viikko meni aika pitkälle karnevaaleja seuratessa ja niiden kanssa eläessä. Juhlaa kesti viikon ja meno oli päällä muutamaa lepotuntia per vuorokausi lukuun ottamatta koko ajan.

Juhla on siis kuin Suomen juhannus, eli juhlistetaan kesän alkamista ja ollaan muuten vaan iloisia. Karnevaalien ekana päivänä järjestetään kulkue, jossa esiintyy jokainen alue/lähiö. Jokaiselle alueelle on etukäteen annettu teema ja he pukeutuvat siis sen mukaan.

 

Vähän hämysiä kuvia, mutta ehkä näistä saa sen idean. 

 

Toisen ja kolmannen karnevaalipäivän aikana kaduille alkaa ilmestymään jokaisen edellä mainitun alueen tekemiä patsaita/teoksia. Näitä on kuulemma tehty ja viimeistelty koko vuosi vain tätä juhlaa varten. Patsaat usein ottavat joihinkin asioihin kantaa, kuten poliitikkoihin, lakeihin yms.

Patsasta/veistosta

 

Joka päivä karnevaalien ajan kello 14 järjestetään ilotulitus aivan tuossa meidän parvekkeen alla. Hyvin jytisee.. Ei ehkä vastaavanlaista tulitusta järjestettäisi Suomessa, valittavien mummojen ja ehkä myös turvallisuussyiden takia.

Tässä kuva ekan illan yötulituksesta kun en löytänyt kuvapaljoudesta niitä päiväkuvia ihan heti. 

 

Viimeisenä päivänä nämä teokset sitten tuikataan tuleen vuorotellen ja palokunta pitää huolen että talot ei syty palamaan ja että tuli on hallinnassa ja ihmiset märkiä ja vilvoitettuja. Tuli meinaan välillä sellaisella paineella sitä vettä, että onneks sattui pitämään silmät kiinni.

Se suurin kaunein ja kallein ennen ja hetki sytyttämisen jälkeen.

 

 

Toissaviikolla tapahtui myös jotain sellaista mitä ei ole oikeastaan ikinä ennen tapahtunut omalle kohdalle. Unohdin avaimet kotiin, eikä ollut vara-avainta, eikä ketään keneltä kysyä sellaista.
Tapahtumaketjuhan alkoi siitä että edellisenä päivänä meille oli asennettu uusi lukko oveen. Uusi siis edellisen lisäksi. Seuraavana päivänä menin sitten juokseen hotellin rappusia ( hiton hyvä kuntoilumuoto kun on 29 kerrosta juostavana :D ) ja otin vanhaan tapaan avaimet mukaan. No, kuntoilun jälkeen hikisenä tajusin sitten että otin vain vanhan avaimen mukaan ja olin sitten yö/kotihengailuhousuissa ja crocseissa hikisenä oven takana ilman puhelinta. Aikani pähkäilyäni lähdin käymään mirin töissä (edelleen hikisenä ja kyseisissä vaatteissa) kysyyn jos se olis huomannu ottaa sen toisen avaimen aamulla. No, pääsin valtavasta väenpaljoudesta huolimatta (karnevaalit) mirin toimistolle, mutta se ei jostain syystä avannut ovea. Jälkikäteen paljastui, että olivat juuri silloin olleet katsomassa klo 14 ilotulitusta. Ei muuta kun takaisin rappukäytävään pohtiin tilannetta.
Epätoivoisena sitten kysyin ainutta englantia jotenkin taitavaa naapuria lainaamaan tietokonetta että sain mirille viestin tilanteesta. Miri tuli heti kun sai viestin, mutta ei hänelläkään avaimia ollut, kun oli luottanut että olen koko päivän kotona.
No sitten ei muuta kun soittoa isännöitsijälle. Tämä oli juuri astumassa lentokoneeseen, joten ei pystynyt auttamaan asiassa.. No. Sitten päätettiin soittaa ( mirillä akku loppumassa) sille kaverille joka asensi lukon. Hänellä ei ollut enää kolmatta avainta, mutta päätti tulla katsomaan tilannetta jos saisi sen ratkaistua.
No, toden totta, hän ja toinen kaveri yhdessä ”murtautui” meidän kämppään jollain muoviläpyskällä, eli tilanne vihdoin ohi. Sama kaveri on käynyt tekemässä meillä jotain pikkukorjauksia kämppään, joten sillä suostui tulemaan, eikä edes suostunut ottamaan mitään vaivanpalkaksi. Hyvä tyyppi.
Sen jälkeen ollaan muistettu kyllä ottaa avaimet mukaan.

 

Työhommat on edelleen yhtä epäselvät kuin viimeksikin. Toisin sanoen en ole nyt tehnyt töitä viimeiseen pariin viikkoon. Joitain viestejä olemme toisen suomalaisen työntekijän kanssa saaneet tilanteesta, mutta ollaan päätetty vielä katsoa mihinkä tilanne kehittyy. Samalla olen alkanut katselemaan prospekteja paikkoja, minne voisi päästä töihin tai edes työharjoitteluun. Lähinnä oman alan töitä siis. Olisi siitäkin enemmän kokemusta ja hyötyä kun kotona makuusta, vaikka onhan tääkin omalla tavallaan kivaa. Koti-isän hommat. Ei vaan, todellisuudessa tilanne kyllä vähän ahdistaa. Jos saisi kulut katettua jollain pikkuhommilla, niin olisi jo mukavampi tilanne. Toivotaan että tilanteeseen saadaan ratkaisua tavalla tai toisella.

Ensi viikonloppuna (7.7.) on sitten vihdoin ne häät joita miri ja sen perhe on hössöttänyt koko kevään. Kävin viime viikolla ostamassa, tai oikeastaan valitsemassa ja mittaamassa, puvun häihin. Loppujen lopuksi hyvään hintaan hyvä merkki ja oikeaan kokoon tehty.
Espanjan pukumuoti on kyllä huomattavasti tiukempi kuin Suomessa :D Ekoja pukuja päälle laittaessa tuntui niin kun olisi vetämässä mp-nahkapukua päälle. Löytyi sitten lopulta mullekin se sopiva, vähän klassisemmalla leikkauksella ja mallilla, oleva puku.

 

Saatiin yksi varmistettu kyläilijätapaus lisää kun A&A ilmoitti varanneensa loman viikoksi elokuulle Alicanteen! Aikaisemmin varma tapaus on ollut eräs Oulun ystävä, joka tulee päiväksi ja yöksi piipahtamaan Torreviejan vierailun yhteydessä. Jos vierailu kiinnostaa, laittakaa viestiä facebookissa, sähköpostissa tai täällä, niin katsotaan jos sopii meidän menoihin.

 

Tosta vielä yksi kuva Finaalin jälkeisistä tunnelmista! Jälleen samalta aukiolta.

 

 

Näihin kuviin ja tunnelmiin.

-Teemu

 

P.S. Vaikka Espanjasta löytyy kaikennäköistä erilaista ja erikoista ruokaa, on yksi hauska yli muiden. Kaupasta saa keitettyjä kananmunia! Hahaha, repesin kyllä täysin kun näin ne. Ajattelin että syökö joku niitä suoraan kennosta, vai onko niin tiukka aikataulu ettei ehdi itse keittään aamusin. Jatkan mysteerin selvittämistä..

perjantai, 15. kesäkuu 2012

Töitä, vaivoja ja hengailua. Parempaan suuntaan kuitenkin!

  Pari viikkoa on hujahtanut viime kirjoituksesta. 

 
Tässä välissä on kerennyt taas tapahtumaan ja tullut tehtyä kaikkea.
 
 
 
Olen aloittanut työt suomalaisessa telecentterissä, jossa olen myynyt remonttiprojekteja ympäri Suomea pienemmille remonttiyrityksille. Työ sinänsä on ihan mukavaa. Yllättävänkin mukavaa. Ihmiset ei yleensä lyö luuria korvaan tms. vaan jaksaa vastailla kysymyksiin ja kertoa kesän remppasuunnitelmista. Mun homma on siis sopia tapaamisia remppaajien ja kotitalouksien välille. Ja mun raha tulee mun yritykselle maksetusta remontin osuudesta.
 
TEORIASSA ja periaatteessa käytännössäkin mahkut olis tienata ihan hyvin nähtyyn vaivaan nähden. MUTTA systeemi ei toimi Suomen päässä sitten yhtään. Esim. kollegani on buukannut n.100 tapaamista 1,5 kk aikana, ja muutaman tarkistussoiton jälkeen selvisi, ettei paikanpäällä ole käynyt kukaan antamassa tarjousta....
Isääni lainatakseni: "Toi on ihan turhaa hommaa." Ei siis isäni kommentti asiasta, mutta omat tunnelmat töistä kylläkin. 
 
No, kuulemma ensi viikolla selviää lisää, onko jonkin sortin ratkaisua tulossa asiaan, tai voinko myydä jotain muuta kyseisen firman kautta. Vaikka niitä sähkösopimuksia, joita tuonne alunperin (luulin) meneväni myymään. Ensi viikko näyttää mitä tuleman pitää.
 
 
 
Lonkkaongelmat alkavat vihdoin väistyä. Jollei kokonaan, niin ainakin taka-alalle. Eli olo on jo hieman parempi. Mm. kävely onnistuu jo lähes kivuitta. Helpotus kipuihin löytyi joltain afrikkalaiselta hieroja/kiropraktikolta. Tunnin verran se käsitteli tuota lonkkaa ja parempi tuli lähes välittömästi.
Tuntuu että jos olis liikkeessä 24h/7 niin ei lonkka kipeytyis ollenkaan. Eli jotenkin se lihas jumiutuu aina yön aikana.
 
 
Toissa vkl tuli vietettyä Mirin siskon ja sen tulevan miehen polttareita. Hauskaa oli, vaikka meidän seurueen juhlijat ei meinannu päästä oikeen juhlatunnelmaan. Hieman enemmän olisi saanut tuliliemi virrata että olisi saatu vähän vauhtia iltaan. Otettiin juhlakalun kanssa pitkää huikkaa. Hänen versio alla.
Hauskaa oli joka tapauksessa.
 
Espanjassa on muuten huippuja nuo caña + tapas - paikat. Pieni olut (250ml?) ja jokin naposteltava 1 (yksi) €. (!!) ihan huippuja. Kuvaa tästäkin alla.
 
 
 
Snorklausta. Polttarit siis aluillaan.
 
Juhlakalun tyylinäyte. Huomaa taustalla normi polttarimeininki. Lapset ja tarjoilijat kävelee pöydillä.
 
Tässä esimerkkiä. Tämä kyseinen paikka olikin muuten 1,8€ toi setti, mutta ei siinä nyt kuitenkaan köyhtyyn pääse..
 
Vielä toinen esimerkki. Tortilla patata.
 
 
Ens kerralla taas lisää fotoa ja juttua! nyt tarttee taas juosta.
 
Morjes!
 
-Teme

perjantai, 1. kesäkuu 2012

Aloitusyritys 2.

Noniiiin.

 

Ensimmäinen bloginaloitusyritys oli reilu viikko sitten, mutta silloin joku sulki vahingossa selaimen ennen blogin julkaisua.. No, nyt on ainakin mitä kirjotella. Tulevaisuudessa taputan itseäni olkapäälle jos pysyn julkaisu per viikko tai kaksi-tahdissa. Katsotaan kuinka äijän käy.

Eli tosiaan 20.5 saapuminen Alicanteen, Miri ja sen porukat vastassa lentokentällä. Oli mun mieliks laskenu lämpötilaa sille ja seuraavalle päivälle 20-24 asteeseen. :) Auttoi sopeutumisessa.

Maanantaina 21.5 pääsin ekaa kertaa katsomaan kämpää. Pienihän se on, ei se 20 neliötä isoksi muutu vaikka kuinka asiaa pyörittelee. No, muutamaksi kuukaudeksi ihan ok luukku kuitenkin!

Plussaa asunnossa on ihan huippu sijainti, paikallisen Hämeenkadun vieressä 29. kerros kaupunkiin päin. Kämpässä on ilmastointi, mutta onneks sitä ei tartte huudattaa koko päivää, koska ollaan pohjoispuolella, eli vain ilta-aurinko pääsee paistamaan hetkeksi parvekkeelle. :) 

No miinuksena sitten se ettei netti nyt kuulukkaan sopimukseen vaikka niin ilmoituksessa sanottiin. Valitus ei tähän auttanut, vuokranantaja sanoi että sopimus voidaan purkaa, mutta nettiä hän ei tule meille kustantamaan eikä suostu tulemaan vastaan vuokrassa. Asunnolle on kuulemma ottajia ilman nettiäkin.. No, nettiasiaan saattaa olla tulossa ratkaisu viikonlopun aikana pienen kikkailun kautta, katotaan kuinka käy. Toinen miinuspuoli on pienet ylimääräiset vieraat.. Torakat.. Parit yöunet meinas kyllä mennä tuon asian takia, mutta siitä ollaan kyllä toivuttu. Yhtäkään ei olla elävänä nähty, mutta kuolleena kylläkin ennen kuin alettiin koko kämpän kattanut suursiivous. Uusia kuolleitakaan ei ole ilmestynyt. Oikeastaan ainut mistä tiedetään että niitä on, on se että aamuisin näkyy  muutamia jauhetun mustapippurin kokoisia jätöksiä yön jäljiltä. Jäljet ovat aina samassa paikassa eikä niitä ole kuin pari, mistä ollaan oletettu ettei niitä voi olla kuin yksi tai kaksi koko kämpässä. 
Tilannetta tarkkaillaan, oon tehnyt pari yllätyshyökkäystäkin kyseiselle alueelle yöllä enkä ole mitään nähnyt. 
Vuokranantaja sanoi ettei ne häviä tässä lähiaikana, huone tullaan kaasuttamaan, jonka jälkeen ongelman tulisi hävitä. Kyseiset ötökät kuulemma tulevat aina tähän vuodenaikaan esille. Jos nyt oikein muistan, kämppä oli kaasutettu ennen kuin me asuntoon tultiin. 
Ensi viikolla varmaan ryhdytään jatkotoimenpiteisiin asian tiimoilta. Ennakkotoimenpiteitä on jo tehty ja ylläpidetty, eli ollaan pidetty kämppää tosi puhtaana ja siistinä. Ollaan ajateltu myös että hankitaan sellaset isot muovilaatikot jonne laitetaan kaikki kuivaruoka yms. ettei niihin pääse muut kuin me käsiks.

 

Muita uutisia.

 

Käytiin viime viikonloppuna Madridissa! Hieno paikka ja huomaa selkeästi sen eron että kun menee n.400 km pohjoiseen, maisema on paljon vihreämpi. Ei Suomen tasoa, mutta pellot vihreinä ja paljon enemmän puita. Täällä Alicantessa on aika kuivaa ja kuukauden päästä kuulemma vielä kuivempaa kun aurinko polttaa ja kuivaa kaiken :/

Syy siihen miksi menimme Madridiin oli Sonisphere-konsertti ja The Offspring. Tuo bändi joka on kulkenut kanssani ensimmäisen luokan levyraadista tähän päivään (oikeastaan se oli musiikkiraati, koska vain harvoilla oli silloin cd:itä. Itsekin vein The Offspringin sinne c-kasetilla. ). Eli pääsin vihdoin näkemään kyseisen bändin livenä. Oli se mahtavaa. Kaikki parhaat kappaleet soittivat vuosien varrelta ja jokaisen lausoin mukana. Ei paljon lääkärin ohjeet ottaa rauhallisesti siinä kohtaa kiinnostanut. Konsertin jälkeen olo oli kuin olisi juossut kaksi cooperin testiä laulaen samalla. :D Mutta huippu fiilis kylläkin.

 

Selkä ja lonkka on ollut vaihtelevasti pahana ja tosipahana. Espanjan terveydenhuolto on kyllä tullut tutuksi täälläolon aikana. Täytyy kyllä ihmetellä miksi Suomen terveydenhuoltoa ylistetään joka puolella?! Täällä saa oikeasti hoitoa ja lääkärit koittaa oikeasti hoitaa potilaat ja määrää jatkotutkimuksiin jos epäilevät vähääkään. Ihmettelivät täällä kuinka on mahdollista etteivät ottaneet kuvia selästä heti ekalla käynnillä. Niin, ja täällä hoito on oikesti ilmaista, ei mitään käyntimaksuja eikä mitään. (saa tosin nähdä mitä sille tapahtuu kun talouden tilanne on mitä on..)

No, jokatapauksessa. Yksi tulehdusta ja "turvotusta" vastaan tarkoitettu kuuri syöty ja jotain toista kuuria syön parhaillaan. Tänään pitäisi vissiin selvitä koska pääsen jollekin lonkka-selkä-yms. spesialistille. Epäilivät tuossa jo hieman reumaa ja bursitista (nivelpussitulehdus tms.(?) ). Itseasiassa sanoivat että lonkan osalta mulla on ehkä kaksi ongelmaa, toinen itse lonkan lihaksen tai nivelten kanssa ja toinen jonkin hermon kanssa. tod.näk. kuitenkin nämä liittyvät toisiinsa. Esim. joku turvonnut lihas painaa hermoon tms..

 

Aurinkoa en ole kerennyt ottamaan kuin kerran, mutta huomenna varmaan luvassa vähän lisää kun on luvassa Mirin siskon ja sen tulevan miehen polttarit.

P.S. lääkekuurien takia olen ehtinyt ottamaan vasta yhden oluen. On kyllä piinaa Suomi-turistille. Ei sillä että tänne olisi tultu vaan juopotteleen, mutta kyllä yhden ravintolaillan soisin itselleni..

Nyt ei tule mieleen mitään muuta erikoista. Alla vähän kuvaa viime viikoilta.

Adios!

-Temmo (kuten paikalliset kutsuu)

 

Madridista

The Offspring..

Näkymää parvekkeelta

Näkymää parvekkeelta oikealle

Parvekkeelta vasemmalle.

Ekat parvekejätskit!

Kämppä keittiöstä/käytävältä päin

 

Ja parvekkeelta keittiöön, huoneeseen  ja ulko-ovelle päin. Tässä kuvassa vielä "vähän" järjesteltävää.

  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

  • Tagipilvi